Ei siis olla tehty sitä vielä. Enkä tiedä teenkö sitä.
Viattomista heitoista tuli yhtäkkiä todellisuutta.
Hassusta tuli pelottavaa.
Rakastan omaa miestäni yli muiden. Seksi ei vain meidän suhteessa toimi. Mies on se, jonka kanssa haluan elää - hän on täydellinen. Paitsi että meillä on sänky vain nukkumista varten. En edes tiedä miksei meillä ole seksiä. Se ei vain ole meidän juttu. Meidän suhde kun on alusta asti perustunut ihan muille jutuille. Enkä edelleenkään itsekään ole hirveän seksuaalinen ihminen, päinvastoin, mutta... niin. Olisi sitä kiva saada silloin harvoin kun sitä haluaa. Useimmiten silloin miehellä ei toimi, joten ei edes yritetä.
Lisäksi sain tuossa toissapäivänä tietää, että edellinen työnantajani oli ihastunut muhun ja sain sen takia potkut ettei tapahtuisi mitään mitä ei pitäisi. Hyvissä väleissä olemme silti olleet koko ajan, eli niihin potkuihin ei liity mitään dramatiikkaa ja entinen työnantaja suositteli nykyistä.
Mutta tuo potkujen todellinen syy oli aika jännää kuultavaa. En olisi ihan heti uskonut. Entinen työnantajani kun on ollut aina vähän sellainen "isähahmo" enemmän kuin mikään rakastaja...
Eniten tässä koko kuviossa ihmetyttää se, että mä en todellakaan ole mikään malli. Ymmärtäisin jos mulla olis hyvin kiinteä kroppa eikä naama olisi kuin petolinnun peräpää - silloin miehiä vois kiinnostaa. Mutta kun mä olen hyvin normaali. En mitenkään massasta poikkeava ulkonäöltäni. Joten mistä tämä kaikki häly?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti